Filippiiniläiset hoitajat eivät ole syy hoivakotien ongelmiin- vastuu tuesta kuuluu rekrytointifirmoille ja työnantajille

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina esiintynyt näkemyksiä, jotka yhdistävät hoivakotien toiminnan haasteita, ulkomaalaistaustaisen henkilöstön, erityisesti filippiiniläisten hoitajien kielitaitoon. Tällaiset väitteet ovat paitsi virheellisiä, myös vahingollisia, sillä ne siirtävät huomion pois rakenteellisista ongelmista ja kohdistavat perusteetonta syyllistämistä työntekijöihin, jotka ovat tulleet Suomeen vastaamaan kriittiseen työvoimatarpeeseen.

On tärkeää korostaa, että vastuu ammattikielen osaamisesta ja henkilöstön valmentamisesta työympäristöön ei kuulu yksin työntekijälle. Rekrytointiyrityksillä ja työnantajilla on selkeä vastuu varmistaa, että ulkomailta rekrytoidut saavat riittävän, laadukkaan ja ajallisesti realistisen kielikoulutuksen ennen muuttoa ja työn aloitusta.

Sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset osoittavat, että lähtömaassa toteutettava kielikoulutus ei useinkaan pysty vastaamaan suomalaisten hoivakotien monimutkaisia kielellisiä vaatimuksia. Suuri osa kielikoulutuksesta toteutetaan verkossa ja itseopiskeluna mikä ei ole pedagogisesti riittävää erityisesti hoitotyön vaativissa, vuorovaikutusta edellyttävissä tilanteissa.

Tästä syystä työnantajalla Suomessa on velvollisuus jatkaa kielivalmennusta ja varmistaa, että työntekijät voivat aidosti oppia ja käyttää suomea ammatillisissa tilanteissa. Myös esihenkilöiden ja työyhteisöjen tulee saada tukea monikulttuurisen tiimin johtamiseen.

Intensiivinen, tavoitteellinen ja hoivakotiympäristön tarpeisiin rakennettu suomen kielen koulutus ei ole lisäpalvelu, se on välttämätön osa onnistunutta rekrytointia.

Filippiiniläiset hoitajat ovat tuoneet esiin, että tuki esihenkilöiltä ja johdolta kielitaidon kehittämiseksi ei ole ollut riittävää. Kiireinen työtahti, henkilöstövaje ja puutteelliset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat vaikeuttaneet suomen kielen oppimista työssä.

Moni työntekijä on kertonut, ettei heille annettu koulutusaikaa, ohjausta tai mentorointia- vaikka ne ovat välttämättömiä sekä potilasturvallisuuden että työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat kohdanneet tilanteita, joissa arviointi, ohjaus tai oppimisympäristö eivät ole olleet yhdenvertaisia mikä lisäsi kuormitusta ja viivästytti ammatilliseen pätevyyteen pääsemistä. Tämä eriarvoisuus heijastuu myös työmarkkinoille ja voi luoda tarpeettomia esteitä työntekijöiden etenemiselle ja kotoutumiselle.

Filippiiniläiset hoitajat ovat antaneet suomalaisille ikääntyneille ja hoivakotien asukkaille lämpimän, empaattisen ja laadukkaan hoidon jo useiden vuosikymmenten ajan. Heidän työnsä on ollut ratkaisevaa Suomen hoiva-alan toimintakyvylle etenkin aikana, jolloin kotimaisen työvoiman saatavuus on ollut kriittinen ongelma.

On kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista, että nämä ammattilaiset asetetaan syntipukeiksi haasteisiin, jotka johtuvat järjestelmätason päätöksistä ja työelämän rakenteista, eivät yksittäisistä työntekijöistä.

Vetoamme: Lopettakaa rasistiset, syrjivät ja väkivaltaiseen puheeseen yltävät kommentit filippiiniläisistä hoitajista

Kutsumme päättäjiä, työnantajia, rekrytointitoimijoita, mediaa ja koko yhteiskuntaa kunnioittamaan ulkomaalaistaustaisia hoitotyön ammattilaisia. Tuomitsemme kaiken vihapuheen, syrjinnän ja leimaavan retoriikan filippiiniläisiä hoitajia kohtaan.

Tällainen puhe ei ainoastaan vahingoita työntekijöitä, se heikentää koko hoidon ja hoivan toiminnan uskottavuutta sekä Suomen mainetta vastuullisena ja eettisenä työperäisen maahanmuuton kohdemaana.

Vaadimme rekrytointiyrityksiltä ja työnantajilta konkreettisia toimia ja vastuunottoa

Jotta tilanne paranee, rekrytointiyritysten ja työnantajien on:

• tarjottava perusteellinen kielikoulutus ennen muuttoa ja Suomessa
• varmistettava esihenkilöiden ja työyhteisöjen valmius tukea ulkomaalaisia työntekijöitä
• rakennettava selkeät ja läpinäkyvät perehdytys- ja tukiprosessit
• huolehdittava yhdenvertaisista arviointikäytännöistä koulutuksessa ja työssä
• kuultava työntekijöitä ja otettava heidän kokemuksensa huomioon toiminnan kehittämisessä

Lisäksi rohkaisemme filippiiniläisiä hoitajia tuomaan avoimesti esiin tarpeensa saada enemmän tukea suomen kielen oppimiseen. On tärkeää, että työntekijät kokevat voivansa pyytää lisäohjausta, koulutusta tai harjoittelua ilman pelkoa leimaamisesta. Samalla kannustamme kaikkia filippiiniläisiä hoitajia käyttämään suomen kieltä aktiivisesti sekä työpaikalla että sen ulkopuolella, sillä kielen jatkuva käyttö vahvistaa oppimista, lisää varmuutta ja tukee kotoutumista. Kielitaidon kehittäminen on yhteinen prosessi, jossa sekä yksilön aktiivisuus että työnantajan tarjoama tuki ovat olennaisia.

Filippiiniläiset hoitajat eivät ole syy hoivakotien haasteisiin. He ovat osa ratkaisuja -kunhan heille tarjotaan oikeudenmukaiset työolosuhteet, koulutus ja tuki, jonka he ansaitsevat.